(KUVA: Päijänteen Sisälmyslahti Säynätsalossa on usein myös
hääparien kuvauspaikkana, hienon maiseman vuoksi. © E. Huovinen 6/2006)
(Keskisuomalainen, mielipide 18.10.2010)
Päijänne – monien mahdollisuuksien järvi
Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänne on ollut vuosikymmenten kuluessa
monenlaisten intressien ja hankkeiden kohteena. Aikaisemmin järvi oli
lähes ainoa kulkuväylä, uiton ja puunjalostusteollisuuden valtasuoni.
Teollisuus myös melkein tuhosi järven ja sen ekologinen tila oli vielä 1970-
luvulla erittäin kehno. Määrätietoiset vesiensuojelutoimet ja Päijänne-liike
pelastivat järven. Nykyisin veden laatu on kohtalainen, osissa suurjärveä jo
hyvä. Tilanteeseen vaikutti osaltaan myös Päijänne-tunnelin käyttöönotto.
Päijänteellä on huomattava vaikutus melkein puolen Suomen elinolosuhteisiin.
Pääkaupunkiseudulla yli miljoona asukasta on riippuvaisia järven raakavedestä.
Viimeksi pari vuotta sitten, Päijänne-tunnelin kunnostustöiden yhteydessä
huomattiin, kuinka haavoittuvainen metropolialue on, ilman Päijänteen
vesivaroja.
Järven rantakunnissa asuu noin 330.000 kansalaista. Valtaosa lomailijoista tulee
Päijänteen vesistöalueiden äärelle pääkaupunkiseudulta. Tämän kesän aikana
on julkaistu TEM:n tutkimus jossa osoitettiin, että mökki- ja loma-asukkaiden
hankinnat sekä kulutusvaikutukset työllistävät useita kymmeniä tuhansia.
Keski-Suomen ympäristökeskus selvitti 2008 Päijänteen alueen
mahdollisuuksia valtakunnalliseksi, osin eurooppalaiseksi biosfäärialueeksi.
Tämäkään hanke ei ole kovin ripeästi edennyt. Luontoarvojen merkitys
kuitenkin kaiken aikaa kasvaa. Vähäinen ei ole myöskään luonnossa liikkujien
ja virkistyspalveluiden käyttäjien taloudellinen vaikutus.